Ei vain yksikään noista mainituista paikoista ole sellainen, jossa en ennen olisi käynyt. Tuttuihin uomiin on juututtu.

Mitäpä kertomista. Nummis Dillinger!

Ote tämän blogin kuva-arkistosta:

Elias Lönnrot: (piirtelee outoje merkkejä seinään kakkapökäleellä) Ööö... öööööö.

V.A. Koskenniemi: Minä olen Napoleon. Oletteko nähneet hattuani?

Eino Leino: Minä olen Henrik kahdeksas! Mennäänkö kanttiiniin syömään? Ja pissalle!

(Mika Waltari laukkaa ympyrää lattialla): Iihahaa! Kot kot! Röh röh! MIAU! Vuh vuh! Kieku ja Kaiku! Ja Possu!

Aleksis Kivi: Minä näen kuolleita ihmisiä... (kuolaa ja hoipertelee)

(Topelius runkkaa freneettisesti ulkomaailmasta vieraantuneena.)

J.V. Snellman: (seinään kahlittuna) SAATANAN HULLUT!!! AAAAAARGH!!!

F.E. Sillanpää: Onnellinen päivä paratiisissa on päättymässä taas.

J.J. Wecksell: Hmm.

Koskenniemi: Aleksis, tule sinäkin kanttiiniin.

Leino: Siellä on plättyjä ja mansikkahilloa! Ja pissaa ja kakkaa!

NIIN SIINÄ SITTEN KÄVI.